Ensimmäinen lukemani Nousiainen. Otin tämän kirjastosta varmaan sen takia, kun Nousiainen on niin symppis televisiossa (olen jopa alkanut pitää Mikko Kuustosta hauskana kun on Nousiaisen kanssa samassa ohjelmassa).
Hyvin kulkeva kirja, ja tykkään kielestä. Tarina, jos vähän yksinkertainen, silleen että hyvikset ja pahikset ovat aivan selkeästi mitä ovat, ja lopussa käy niinkuin pitääkin kaikille, on kuitenkin hvyin kerrottu. Lopussa ajattelee, että olipa hyvä kun luin tämän. Sangen piinallisen ajankohtainen aihekin. Ja kaipa kaikki ikäryhmät tarvitsevat kirjoja, joissa kehystarinan ajankuva on kaikin puolin tuttua.
Eri juttu sitten onkin, että onko hyväksi vahvistaa minun insinöörihumanistimielipidettäni kauppa"tieteilijöistä". Että ne ovat kaikki tyhmiä ihmisenä esiintyviä limoja, ja kauppatieteen nimittäminen tieteeksi on tieteen loukkaamista... No, ekonomit nauraa koko matkan pankkiin. Kai minäkin nauraisin.
Kotimainen kirjallisuus on vähän musta aukko. Kaipa sitä voisi muutakin kuin Kjell Westön kirjoja yrittää, kun tämä toimi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti