Ihanan tyylikäs kirja. Sellainen ettei tapahdu mitään valtavaa, vaikka tapahtuukin, mutta se kuvataan kuin mitään erityistä ei tapahtuisikaan. Vähän kuin John Fowles ja Evelyn Waugh, suuret kirjailjiarakkauteni.
Hanna Tarkka oli tehnyt hienon käännöksen, sellaista kieltä ettei käännös näy. Paitsi kohdassa, jossa piirreltiin ympyröitä kompassilla. Menköön, muuten oli niin vaivatonta suomea.
Liian pitkä aika lukemisesta, jotta muistaisi kaiken, mitä lukeminen toi mieleen, mutta tämä oli oikeasti hieno kirja. Vähän nostalginen, koska henkilöitten ympärillä maailma muuttui täysin, mutta muutokseen positiivisesti suhtautuva. Sellainen, että sillä on tultava toimeen, mitä on, ja sitä pitää käyttää, parhaansa mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti